Bursiitti: oireet ja taustat.

Tällä viikolla pääsen pureutumaan pitkäaikaiseen intoilun kohteeseeni: aloitan julkaisusarjan tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista. Kirjoitan tyypillisimmistä ongelmatilanteista, oireista ja itsehoitotavoista oman asiantuntemukseni puitteissa. Muista tekstiä lukiessasi, että vain lääkäri voi tehdä diagnoosin. Jos terveydentilasi huolettaa sinua, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Ensimmäisenä vuorossa on bursiitti eli bursan tulehdus.

“Ilman bursaa nivelrakenne ei toimi sujuvasti.”

 

 

Kuvat: Pixabay

Bursa on nivelrakenteeseen kuuluva limapussi, jonka tehtävä on mahdollistaa luisten osien ja muiden kiinteiden kappaleiden ongelmaton liike nivelessä. Toisin sanoen, se on kuin patja tai pehmuste, joka vähentää lihasten, jänteiden tai luiden välistä hankausta ja tasaa rasitusta. Koska nivelrakenteita on ihmisessä valtavasti, niin on bursiakin: noin 160 kappaletta. Ilman bursaa nivelrakenne ei toimi sujuvasti.

Kun bursa tulehtuu, sitä kutsutaan bursiitiksi. Bursa voi ärtyä tai tulehtua ylirasituksen tai kovan iskun seurauksena. Etenkin toistuvat, yksitoikkoiset liikkeet ja venähdykset nivelessä kasvattavat bursiitin riskiä. Myös pitkäkestoinen paine kuormittaa bursaa ennen pitkää, esim. kyynärpäähän nojailu ja polvien päällä oleminen. Tyypillisimpiä tulehduspaikkoja ovat olkanivel, kyynärpää, olkapää, polvi ja reisiluun iso sarvennoinen (reisiluun yläosan uloin kohta, joka tuntuu lonkan alueella). Bursa voi kuitenkin tulehtua missä tahansa nivelrakenteessa, eikä sitä ole aina helppoa tunnistaa.

Bursalle tyypillisiä oireita ovat tulehdusoireet eli kuumotus, voimakas turvotus, punoitus ja kosketusarkuus, sekä jatkuva kipu niveleen kuuluvissa liikkeissä. Tulehtuneeseen bursaan liittyvä nivel ei yleensä kestä kuormitusta juuri lainkaan. Myös asentokipua voi esiintyä, esim. kylkimakuulla maatessa lonkan alueella. Pahimmillaan tulehdus voi nostattaa kuumeen, mutta yleensä oireilu painottuu kipuun ja rasitusarkuuteen.

 

 Bursiitti: ehkäisy ja itsehoito

Tärkein yksittäinen tekijä bursiitin ehkäisyssä on toistuvan rasituksen välttäminen – ei siis lopettaminen, mutta vähentäminen – sekä hallitun ja puhtaan liiketekniikan oppiminen. Työssä tärkeää on sopiva tauottaminen ja rasittuvien lihasten lämmittely, jäähdyttely ja venyttely, jotta nivelrakenne ei altistuisi jatkuvasti koville kuormituksille. Myös pehmeästä alustasta ja suojaimista on hyötyä, jos joutuu olemaan paljon polvillaan. Raskas fyysinen työ, kuten rakennustyöt, siivoaminen, hyllyttäminen ja raskaiden kuormien ja tavaroiden käsittely, voivat altistaa bursiitiin syntymiselle. Myös arkinen rasitus voi olla nivelille liikaa, esim. pallo- ja mailapelit sekä juokseminen, varsinkin huolimattomasti tehdessä.

Jos bursa kuitenkin tulehtuu ja syntyy bursiitti, on tärkeää varmistaa asia lääkäriltä (varsinkin, jos tulehdukseen liittyy kuumetta). Itsehoito on kuitenkin yksinkertaista. Pelkästään rasitusta välttämättä bursiitti yleensä parantuu itsestään jo 1-3 viikossa, mutta itsehoidossa täytyy olla johdonmukainen. Tulehdusoireisiin voi käyttää myös kylmäkäsittelyä esim. jääpalalla sivelyä tai kylmäpakkauksen käyttöä tulehdusalueelle n. 10min ajan muutaman kerran päivässä. Kylmähoidossa täytyy varoa, ettei altista ihoa paleltumiselle! Myös kinesioteippaus voi auttaa kipuun, kunhan tulehdus on hoidettu.

Tulehduksen parannuttua nivelen toimintaan ja ympäristöön kuuluvien lihasten käsittely on tärkeää, sillä ympäristön kudosten kireys ja puutteellinen toiminta voi altistaa bursan ärtymiselle. Kannattaa muistaa, että yleensä bursan tulehtuminen vaatii pitkäaikaisia kuormitusongelmia tuki- ja liikuntaelimistössä. Bursiitti ei synny päivän tai parin kuormituksesta, mutta sen juuret voivat yltää kauas. Ryhtiongelmat, liikeongelmat, anatomiset poikkeavuudet ja puutteellinen kehonhallinta altistavat kaikki ylirasitukselle ja sen myötä bursiitille ja muille vaivoille.

Minkä tahansa vaivan, myös bursiitin, ehkäisy vaatii oman toiminnan ja ajankäytön tiedostamista ja suunnittelua. Oman liikkumisen hallinta ja koordinointi vie aikaa ja vaivaa, ja ihmisestä riippuen se on joko innostavaa tai kuolettavan tylsää. Joka tapauksessa se on investointi omaan elämänlaatuusi. Pohdi, mitkä asiat terveydessäsi vaatisivat korjausta – muista, että jokaisen keho ja elämä ovat yksilöllisiä. Keskustele työ- ja harrastusergonomiasta, kehostasi ja liikkumisen tavoistasi ammattilaisen, kuten hierojan, fysioterapeutin tai terveydenhoitajan kanssa. Älä jää pähkäilemään ja ahdistumaan kivusta – aina on tehtävissä jotain!

 

 

Mistä tietää, johtuuko kipu bursiitista?

Kivun tuntemuksia on monenlaista, ja kipua voidaan lajitella mm. lihas-, hermo- tai tulehdusperäiseen taustaan. Kuten edellä kuvasin, bursiitille on tunnusomaista tulehduksenomainen oireilu ja siten myös tulehduskipu. Bursiitti on todennäköinen, jos nivelessä ja sen ympäristössä on TULEHDUSOIREITA sekä jatkuvaa LIIKE- JA RASITUSKIPUA, ja oireet voi yhdistää johonkin TOIMINTAAN. Esimerkiksi reumaattiset oireet eivät yleensä liity johonkin tekemiseen, vaikka oireisto voisi muuten olla samankaltaista. Muista kuitenkin, että VAIN lääkäri voi tehdä diagnoosin ja määrätä siihen hoitoa.

Jos nivel ja sen ympäristö oireilevat A) ilman tulehdusta, B) kivun luonne on epäsäännöllinen eikä C) kivulle löydy selkeää ja suoraa syytä, kyseessä voi olla pehmytkudoksiin eli lihaksiin, jänteisiin ja kalvorakenteisiin liittyvä ongelma. Nivelen sujuva toiminta on riippuvaista ympäröivien lihasten ja muiden kudosten hyvästä tilasta. Sen vuoksi lihasperäisten syiden selvittäminen kivulle on erittäin tärkeää, myös poissulkevassa mielessä. Lihaskireys, venähdykset ja revähdykset ovat tavallisia lihasperäisiä syitä kivulle.

Joskus bursiittikipu voi sekoittua trigger-pisteen aiheuttamaan iskemiaan eli hapenpuutekipuun pehmeissä kudoksissa, sillä trigger-pisteen heijastekipu voi tuntua hyvin bursiittimaiselta. Myös trigger-kipu voi tuntua hyvin paikallisesti ja intensiivisesti, eikä ihminen aina tunnista, mistä se voisi johtua. Trigger-pisteiden hoito on erittäin tehokas pehmytkudosten rasitus- ja kiputilojen hoitokeino.

Trigger-piste on hyvin arka ja joskus säteilevä kipupiste lihaksessa, lihaskalvossa tai jänteessä. Trigger-piste on erittäin kireä, pieni, pallomainen lihassyykimppu, joka heikentää verenkiertoa lihaksessa, lyhentää lihasta ja estää sitä toimimasta oikealla tavalla. Kiputuntemukset ja säteilyalueet vaihtelevat lihaksesta ja pisteestä sijainnista riippuen. Trigger-piste syntyy usein ylirasituksesta, yllättävistä ja hallitsemattomista liikkeistä, stressin aiheuttamasta lihasjännityksestä sekä fyysisistä tapaturmista ja traumoista. Älä käsittele trigger-pisteitä itse ilman asianmukaista ohjeistusta.

Lähteitä: