Koronavirus ja kehonhuolto

Alkaneen vuoden ensimmäinen blogitekstini pohjautuu TÄHÄN The Atlantic-julkaisun artikkeliin, jossa toimittaja Amanda Mull pohtii, miten monin eri tavoin sosiaalinen eristäytyminen, etätyö ja muut koronaviruksen tuomat passiivisemman elämäntyylin piirteet koettelevat ihmisen terveyttä. Näyttöpäätetyön haasteet eivät ole kenellekään yllätys, mutta koronan myötä asia on saanut uudet mittasuhteet. Vaikka asian sävy on hieman lohduton, aurinko paistaa tähänkin risukasaan – löydät valonpilkahdukset tekstin lopusta.

“Sopeudu, älä suorita!”

 

 

koronavirus

Kuvat: Pixabay

Mull kirjoittaa amerikkalaisen yhteiskunnan näkökulmasta, mutta hänen havaintonsa ovat tuttuja meilläkin. Hän pohtii sitä, miten ennen koronaviruksen tuomia muutoksia pitkäaikainen istuminen tuotti kärsimystä lähinnä pitkillä lentomatkoilla. Istumisen tuomaa jäykkyyttä oli mahdollista helpottaa esimerkiksi joogalla melko helposti. Työtä ja arkea rytmitti paikasta toiseen liikuskelu, tavalla tai toisella. Koronaviruksen myötä valtaosa ihmisistä on kuitenkin joutunut eristäytymään kotiinsa. Vaikka etätyö on helpottanut monia juoksevia asioita, helppouden hinta maksetaan terveydessä. Eriasteiset päänsäryt, jäykkyys- ja kiputilat sekä niskan liikkuvuusongelmat ovat lisääntyneet selvästi – puhumattakaan väsymyksestä, yksinäisyydestä ja palautumisongelmista.

Lopulta Mull havahtui siihen, etteivät totutut kehonhuollon keinot enää tuoneet helpotusta kasvaneeseen kuormitukseen – valtaosa tuoleista on suunniteltu ruokatauon, ei työpäivän viettämiseen. Vaikka moni on investoinut parempiin työvälineisiin ja kalusteisiin, kaikki kodit eivät ole soveltuvia työntekoon. Kaikissa kodeissa ei ole mahdollisuutta järjestää työhuonetta, kun mm. lapset, lemmikit ja kodin askareet vievät oman tilansa. Työn ja arjen rutiinien muutos on haaste heillekin, jotka tekivät näyttöpäätetyötä jo ennen pandemiaa. Toisin sanoen ei ole ihme, että terveysriskit ovat kasvaneet. Koronarajoitukset suojaavat meitä kaikkia, ja on kaikkien etu noudattaa niitä. Mutta miten suhtautua asian väistämättömään kääntöpuoleen?

 

Koronakupla kotitoimistossa

Mull havaitsi myös, ettei eristäytymisen haittoja havainnut heti, kun ei nähnyt kollegoiden ja työkavereiden syövän särkylääkettä ja vääntäytyvän tuskallisesti ylös työtuolistaan. Oli helppoa tottua ja unohtaa, että pandemia nakersi terveyttä ilman koronatartuntaakin. Mullin haastattelema kipu- ja kuntoutuslääkäri Jaspal Singh toteaa saman, minkä itsekin havaitsin vuoden 2020 aikana: Kesään mennessä kaulan, yläselän ja pään ongelmat olivat selkeässä kasvussa. Omassa työssäni näin erityisen paljon päänsärkyjä sekä stressiperäisiä purentavaivoja, mutta myös näyttöpäätetyöhön liittyviä rasitusoireita. Mullin haastattelema fysioterapeutti Natalia Ruiz toteaa, että etätyö on hämärtänyt käsitystä kohtuullisesta työajasta ja työn tehokkuudesta. Paineen kasvaessa myös työmäärät ja siten vammariskit kasvavat, kuten rannekanava-, epikondyliitti- ja hermopinnevaivat.

Haasteet voivat vaihdella myös eri ikäryhmissä. Kuntosalien, liikuntahallien ja muiden liikuntapaikkojen sulkeutuessa etenkin vanhemmat ihmiset kohtaavat todellisia toimintakyvyn heikkenemisen riskejä. Tämä voi näkyä mm. kaatumisina ja muina tapaturmina, ja pahimmillaan toimintakyvyn heikkeneminen johtaa liikkumisesta ahdistumiseen ja siten itseluottamuksen alenemiseen. Tällöin on vaarana, että seniorikansalainen jumittuu kotiinsa pelkäämään – tällaista viestiä olen kuullut myös omilta asiakkailtani. Moni ikäihminen kaipaisi kehonhuoltoa, mutta rajoitukset pitävät kotona. Jopa lapset kärsivät, vaikka heidän sopeutumiskykynsä on ehkä parempi; muutokset kodin elämässä voivat olla stressaavia ja etäisyys kavereihin tai harrastuksiin ahdistavaa.

 

Sopeudu, älä suorita!

Ehkä raskain hinta terveydelle maksetaan mielenterveydessä. Mullin haastattelema sydäntutkija Athena Poppas kuvailee, että stressi, yksinäisyys ja psyykkinen kuormitus kohottavat riskiä sydänperäisiin ongelmiin. Moni oire on voinut myös jäädä huomaamatta, kun sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt. Lisäksi koronavirukselle altistumisen pelko on nostanut kynnystä hakea apua ja ylläpitää terveen elämänhallinnan rutiineja. Kukaan ei olisi voinut ennakoida sitä muutosten vyöryä, jonka vuosi 2020 lopulta toi. Silloin oleellista ei ole pystyä hallitsemaan kaikkia terveyteen liittyviä asioita vaan antaa itselleen mahdollisuus sopeutua.

Juuri sopeutumisessa on vastalääke ahdistukseen. Nyt meillä on mahdollisuus tiedostaa ja havaita asioita, joille ei ole ollut aiemmin tilaa. Hoitotyötä tekevänä ammattilaisena näen ihmisen terveyden kokonaisuutena, jossa on osa-alueita: psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen. Nämä ihmisyyden osat ovat samat kaikille, kaikkialla, kaikkina aikoina. Poikkeuksellinen aika kuitenkin kysyy meiltä kärsivällisyyttä sopeutua rajoituksiin ja kykyä ajatella tottumuksiemme ulkopuolelta. Koronavirus ja kehonholto ei ole mahdoton yhdistelmä: muutamat perusasiat vievät jo pitkälle.

  • Jos joudut olemaan eristyksissä ja työskentelemään kotitoimistossa, korvaa menetetyt rutiinit tauoilla. Tuki- ja liikuntaelimistö sietää kuormituksen silloin paremmin, niin myös mieli. Voit käyttää esim. herätyskelloa tai munakelloa apuna.
  • Kaikkien ei tarvitse olla huippukuntoilijoita – ei ennen pandemiaa, ei sen aikana, eikä sen jälkeen – mutta kaikki tarvitsevat liikettä ja vaihtelua. Pidä itsestäsi huoli helposti ja hauskasti: liikuttele niveliä, tee muutama kyykky, roiku, varvista, venyttele, kurottele kattoon ja varpaisiin. Jos kaipaat enemmän tekemistä, käsipainot ja jumppakuminauhat ovat edullinen ja tilaa säästävä vaihtoehto.
  • Tämä poikkeuksellinen aika on mahdollisuus katsoa peiliin. Tuleeko syötyä säännöllisesti ja nukuttua riittävästi? Tulevatko työasiat mukaan vapaa-ajalle vai jäävätkö ne töihin? Tuleeko pidettyä puhelinvapaata aikaa? Ja ennen kaikkea: mitä tarpeita voisi hoitaa sitten, kun olosuhteet helpottavat ja normalisoituvat?
  • Digiaika on sosiaalisen kanssakäymisen kulta-aikaa. Soita videopuheluita, kirjoita kirje, järjestä ryhmäpuhelu, osallistu etäryhmiin ja -tapahtumiin, etsi ja käytä kiinnostavia chatteja ja sovelluksia. Jos tekniikka ei ole vahvuutesi, pyydä apua tuttavilta tai etsi materiaalia esim. kirjastoista tai netistä.
  • TÄRKEIN SEIKKA: Vältä oravanpyörä ja hae apua joissa! Jos toimintakykysi heikkenee esimerkiksi etätyön tai eristäytymisen vuoksi, älä jää sinnittelemään ja lykkäämään avun hakemista. Hierojat, fysioterapeutit, lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja muut ammattilaiset ovat olemassa sinua varten.

 

1 thought on “Koronavirus ja kehonhuolto

Comments are closed.