Niska-hartiakipu ja pääkipu ikuisena riesana.

Terveyskirjaston mukaan niskakipu on syynä joka 25. terveyskeskuskäyntiin. ”Yli 30-vuotiaista suomalaista naisista neljä kymmenestä ja miehistä 2–3 kymmenestä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut niskakipua.” Niskakipuun liittyy hyvin usein myös hartiaseudun, pään ja jopa kasvojen kipu, ja nämä kipuilmiöt reagoivat toisiinsa. Usein hämmennystä herättää se, ettei kivulle tunnu olevan selkeää syytä – aivan kuin se vain putkahtaisi jostain ihmistä kiusaamaan. 

“Oletus on huolellisuuden vihollinen.”

 

 

Kuvat: Pixabay

Hieronnassa ja manuaalisessa terapiassa on havaittavissa, että hyvin usein kivun taustalla on lihasperäisiä syitä ja lihasaineenvaihdunnan ongelmia. Suurin yksittäinen aineenvaihduntaa häiritsevä tekijä on trigger-piste, joka kiristää lihaksen äärimmilleen. Jos lukuintosi loppuu tähän, tässä vinkkini pähkinänkuoressa. Jos kärsit bruksismista eli narskuttamisesta, migreenistä, jännitysniskasta tai muista niska-hartia-kasvo-kivun ongelmista, TOIMI NÄIN:

 

  • Jos kipuun liittyy tapaturma tai muita vaaratilanteita, tutkituta asia aina ensin lääkärillä. Sitten voit etsiä fysiologisia hoitoja avuksesi helpottamaan jälkihoitoa.
  • Jos tunnistat kivun liittyvän stressiin tai ahdistukseen, tärkein ensiaskel on opetella rentoutumista ja tauottamista. Harjoituksia löytyy esim. Oivamieli-sivustolta.
  • Jos tunnistat kivun liittyvän työhön tai harrastukseen, panosta taukoihin, venyttelyyn ja vaihtuviin työasentoihin.
  • Jos kivulle ei tunnu löytyvän selkeää syytä ja ei ole aihetta epäillä vammaa tai vauriota, hakeudu manuaaliterapian ammattilaisen luo (etenkin trigger-piste -menetelmän osaavalle). Tällöin todennäköisesti saat selville kipuun vaikuttavat lihasperäiset syyt.

 

Niska-hartiakipu: taustoja ja syitä.

Niska- ja hartiakivun yhteys liittyy erityisesti siihen, että niska ja yläraajat toimivat lähes aina yhdessä. Kun käsi tekee jotain, pää seuraa tai vähintäänkin mukautuu yläraajan kuormittumiseen. Yläraaja alkaa jo lapaluusta, joka solisluun kautta vaikuttaa rintakehän ja lihasliitosten kautta selän toimintaan. Niskan ja käsivarren käyttämisen mahdollistamisen taustalla on siis monimutkainen ja laajalle ulottuva biomekaaninen järjestelmä.

Niska-hartiakipu kattaa lukuisia riskitekijöitä: toistuvat liikkeet, jatkuvaa tarkkuutta vaativa työ, käsien voiman käyttö, niskan taipunut tai kiertynyt asento, pitkä paikallaan istuminen tai seisominen, käsien kohoasento. Haittoja voi estää panostamalla ergonomiaan (työasennot, työvälineet, työskentelytavat, tauot). Myös työhön liittyvät niin sanotut psyko-sosiaaliset tekijät täytyy huomioida (esim. työn rytmitys, stressaavuus, heikot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtyytyväisyys), sillä ne saattavat suurentaa niskakivun riskiä. Tämä viittaa siihen, että jo psyykkinen jännittyminen lisää lihasten jännittyneisyyttä. Stressaantuneessa tilassa elimistö erittää stressihormoni kortisolia ja välittäjäaine adrenaliinia, jotka vaikuttavat hermoston toimintaan ja siten lihasten aineenvaihduntaan. Lihasten ”jumittumisessa” onkin kyse nimenomaan lihasten aineenvaihdunnan ongelmista.

Stressin ja kivun yhteys vaikuttaa siis selvältä. Terveyskirjaston mukaan ”ylivoimaisesti yleisin niskakivun syy on niskan ja hartioiden lihasjännitys, jonka aiheuttajia ovat fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, erityisesti hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa.” Selvästi harvinaisempia niskan kipujen syitä ovat vammat, erityisesti niskan retkahdus- tai piiskaniskuvamma (ns. ”whiplash”) esim. kolarin tai kaatumisen seurauksena. Yleensä retkahdusvammasta toipuu hyvin, mutta pienellä osalla potilaista vammaan liittyvä oireilu pitkittyy. Mekaanisten syiden ja lihasjännityksen aiheuttaman kivun välillä voi kuitenkin olla vahva yhteys. Retkahdusvammoihin liittyviä suojajännityksiä, rasituskipuja ja niiden aiheuttamia lihasongelmia tunnetaan melko huonosti, jolloin retkahdusvamman hoidoksi määrätäänkin usein lepoa ja liikehoitoa – ei pehmytkudosten käsittelyä, joka voisi tarjota helpotusta, ellei jopa ratkaisun. Sekä tapaturmat että liika kuormitus aiheuttavat erittäin helposti trigger-pisteitä.

Nainen pitelee niskaansa väsynyt ilme kasvoillaan.

Kipuun voi kuitenkin kiistatta liittyä muitakin tekijöitä. Syitä voivat olla myös niskan alueen tulehdukselliset tilat, kaularangan kuluminen, hermojuuriaukkojen ahtautuminen, hermovauriot kaularangan alueella tai kaularangan välilevypullistuma. Myös nämä ovat suhteellisen harvinaisia – ja hyvin usein väärintulkittua lihasperäistä kipuoireilua. Onkin jonkinasteinen mysteeri, miksi pehmytkudosten problematiikka näyttää jäävän sivuosaan puhuttaessa niska-, pää ja kasvokivuista. Eikö lihasperäinen kipu tunnu uskottavalta syyltä selittämään niin intensiivisiä oireita? Usein kipu selittyy trigger-pisteillä, jotka tapaturman, liikarasituksen, rakenteellisen ongelman tai virheellisen tekniikan seurauksena kiristävät lihaksistoa ja usein aiheuttavat epäjohdonmukaista säteilykipua.

Kasvokipu ja pääkipu: väärinymmärretty lihasongelma.

Lihasperäinen kuormitus, väsymys ja kipu usein todetaan niska-hartiaongelmien ja päänsäryn taustaksi, mutta harvoin kroonisten kasvokipujen tai päänsärkyjen syyksi (todennäköisemmin syyksi ehdotetaan jotain hermo- tai hammasperäistä). Lihasten ylikuormituksesta johtuva niskan kipu voi olla hyvin paikallista tai ulottua päähän ja selkään. Usein tähän liittyy takaraivolla, kasvoissa, päälaella, jopa silmissä tai suussa tuntuvaa särkyä. Nämä oireistot liittyvät lähes aina trigger-pisteoireiluun: mm. paikallinen tai säteilevä kivun tunne, tarkkarajainen kipuheijaste, kireyden, jäykkyyden ja väsymisen tunne. Kipuheijasteet tuntuvat usein pahemmilta kuin todella ovatkaan. Kasvoissakin on lukuisia lihaksia, joiden toiminta kytkeytyy kaulaan ja niskaan ja sitä kautta yläselkään.

Yleisimmät lihasperäiset syyt kasvokipuun ja päänsärkyyn (myös migreeniin) sekä sitä kautta trigger-pisteiden syntyyn ovat:

  • bruksismi eli jatkuva hampaiden narskutus,
  • kallonpohjan ja niskan kireystilat,
  • kaulan lihasten kireystilat sekä
  • ohimo- ja ilmelihasten kireystilat.

Bruksismi rasittaa erityisesti leuan ja kaulan lihaksistoa, jotka jo muutenkin ovat jatkuvassa käytössä puhuessa ja syödessä. Kova puruvoima rasittaa lihaksia entisestään. Purenta- ja stressiongelmat heijastuvat yleensä vääjäämättä myös ohimo- ja ilmelihaksiin, jotka ovat pieniä mutta rasittuessaan kivuliaita. Kallonpohja, niska ja kaula reagoivat voimakkaasti pään ryhtiin ja liikkeisiin. Kaikenlaiset staattiset asennot ja äkkinäiset, huolimattomat liikkeet ovat riski lihaksiston kuormittumiselle. Miksi nämä haasteet sitten tuntuvat särkynä kasvoissa ja päässä? Syynä ovat hyvin usein trigger-pisteiden aiheuttamat intensiiviset kipuheijasteet.

Niska-hartiakipu ja pääkipu ovat erityisen vaikeita tunnistaa, sillä monimutkaisten lihasrakenteiden lisäksi alueella on A) merkittävä hermorakenne, hartiahermopunos, molemmin puolin kaulaa. Lisäksi lähellä ovat myös B) vaurioalttiit olkanivelet, jotka voivat oireilla niska-hartia-alueelle, puhumattakaan C) hampaisiin ja D) silmiin liittyvistä kipuoireista sekä E) psyykkisen stressin tuomasta jännityksestä. Kivun syyt ovat kirjavia! Niskan, hartioiden ja etenkin kasvojen alueilla voi siis tapahtua runsaasti virhetulkintoja siitä, millainen kipu oikeastaan on kyseessä. Olen kuullut lukemattomia asiakaskokemuksia siitä, miten voimaton olo kivun ja säryn edessä voi tulla. Ymmärrys itsehoidosta rajoittuu lähinnä reseptivapaiden särkylääkkeiden käyttöön.

Vaikka kipu liittyisikin hermorakenteisiin tai muihin edellä mainittuihin asioihin, mukana on lähes aina trigger-pisteongelmia pahentamassa tilannetta. Osaavan ammattilaisen ohjaamana trigger-pisteitä voi myös hoitaa itse.

 

 

Kipua ei saa olettaa.

Kivunhoidossa pyritään yleensä selvittämään kivun syy ja mahdollisuuksien mukaan joko poistamaan se tai vähintään lievittämään sitä. Kipua hoidetaan lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, ja hierontahoidot kuuluvat jälkimmäiseen. Hieronnassa kyse ei ole siitä, että se olisi jollain tavalla erityisen tehokasta verrattuna lääkkeisiin tai operaatioihin. Oleellisempaa on hoidon oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus – toisin sanoen, jos kivun syy on lihasperäinen, fysiologinen hoito soveltuu siihen paremmin kuin lääkehoito.

Ongelma tulee usein vastaan, kun kipuoireita tulkitaan ja tutkitaan, sillä ammattilaisetkin ovat vain ihmisiä. Tuki- ja liikuntaelimistön mekanismit ovat kuitenkin johdonmukaisia, ja osaava ammattilainen pystyy havaitsemaan lihasperäisen kivun syyt ja pureutumaan niihin. Uskon, että suurin haittaava tekijä on kivun syiden olettaminen. Niska-hartiaseudun ja kasvojen kivut ovat niin monisyisiä, että ne vaativat aina huolellista tutkimista – ja oletus on huolellisuuden vihollinen. Lihasperäisen kivun roolin ja etenkin trigger-pisteoireilun merkittävyys tulisi ymmärtää laajemmin ja syvemmin hoitoalalla.

LISÄTIETOA LÖYDÄT TÄÄLTÄ:

Selkäkanava: Aikuisen niskakipu ja niskasairaudet

Fuuga Hierontaterapia: Trigger-pisteet

Käypä hoito: Niska jumissa?