Seksuaalinen ahdistelu rikkoo.

Aika ajoin uutisoidaan hierojien, jäsenkorjaajien ja muiden hoitotyön tekijöiden ahdistelusyytöksistä. Kun puhutaan hieronnasta ja ylipäänsä hoitotyöstä, keskusteluun nousee usein se, mikä on sallittua ja mikä ei; mikä on hoitotilanteeseen kuuluvaa käytöstä ja mikä ei. Miten voi tunnistaa ahdistelun? Mitä voi tehdä, jos hieroja tai asiakas ahdistelee? Mitä ahdistelusta seuraa? Tässä tekstissä kerron, mihin tulee kiinnittää huomiota ja mitä tehdä, jos törmää ahdisteluun. Kerron myös, mikä kuuluu hyviin hoitokäytäntöihin ja mikä ei.

“Hoitava kosketus ei koskaan tunnu eroottiselta.”

 

 

Kuvat: Pixabay

Kosketus on ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle välttämätöntä. Me kaikki tarvitsemme hoitavaa kosketusta: ihminen on sosiaalinen eläin, joka kaipaa kommunikointia, yhteyden tunnetta toisiin ja reagointia omiin tarpeisiinsa. Läheisen ihmisen halaus tuntuu lohduttavalta, ja esimerkiksi lemmikin silittäminen voi lievittää stressiä. Myös hoitoalan ammattilaisen taitava palvelu lisää turvallisuuden tunnetta omasta terveydestä. Kosketus on kuitenkin hyvin arkaluontoinen asia – me ihmiset valikoimme tarkasti, kuka meitä saa koskettaa, ja se on osa järkevää itsesuojelua. Haluamme päästää suojauksen sisäpuolelle vain sellaiset ihmiset, joiden kanssa on riittävän turvallinen ja luottavainen olo. Kosketukseen tarvitaan aina lupa, oli se sitten sanallinen tai muu signaali. Jo perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sinä päätät kehostasi, ei kukaan muu.

Seksuaalinen ahdistelu rikkoo kehosuhdetta.

Kosketus perustuu luottamukseen. Valitettavasti tapahtuu tilanteita, joissa tämä luottamus petetään ja kosketus rikkoo henkilökohtaisia rajoja – tapahtuu ahdistelua. Näin käy toisinaan myös hoitoalalla. Halusin tarttua aiheeseen, koska siitä puhutaan julkisesti verrattain vähän. Aika ajoin yksittäiset kohut päätyvät lehtien otsikkoihin ja herättävät huolta ja tyrmistystä, mutta kuten monilla muillakin aloilla, myös terveydenhuoltoalalla seksuaalinen ahdistelu on yleisempää kuin uskoisi. Varsinkin asiakkaiden tekemästä ahdistelusta puhutaan vähän. Ahdistelu tapahtuu piilossa ja usein tavoilla, joita ihminen ei ehkä heti tunnista ahdisteluksi – jäljelle jää vain epämääräinen olo siitä, ettei kaikki ollut kohdallaan. Hieronta- ja muilla terveydenhuoltoaloilla asian tekee haastavaksi se, että hoitotilanne on yksityinen ja vaikeasti valvottavissa. Jopa rikoksen tunnusmerkkien määrittely vaikuttaa ajoittain olevan haaste. Mielestäni ahdistelu hoitotilanteessa on asia, jossa on kyse ennen kaikkea potilasturvallisuudesta ja ammattietiikasta. Toisen ihmisen rajojen rikkominen on yksiselitteisen väärin, määriteltiin sitä virallisesti rikokseksi tai ei, ja siihen täytyy voida reagoida.

Haluan korostaa, ettei hieronta-ala ole sen alttiimpi tai suojatumpi seksuaaliselle ahdistelulle kuin mikään muukaan ala, eikä hierontaa työkseen tekevissä ihmisissä tai hierontapalveluiden käyttäjissä ole sen enempää tai vähempää ahdistelijoita kuin muuallakaan. Hoitoalalla asiakas on kuitenkin äärimmäisen haavoittuvassa asemassa, koska työntekijä saa tietoonsa arkaluontoisia ja henkilökohtaisia asioita potilaan elämästä ja terveydentilasta. Tähän perustuvat myös tiukat säädökset potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilytyksestä. Toisaalta myös hieroja on haavoittuvassa asemassa esim. kotikäynneillä. Nämä seikat korostavat asiattoman käytöksen vakavuutta entisestään. Yksikin kokemus henkilökohtaisen koskemattomuuden ja turvallisuudentunteen rikkomisesta on liikaa ja vahingoittaa paitsi uhria, myös koko hoitoalan uskottavuutta.

 

Seksuaalinen ahdistelu on aina väärin – tunnista riskit.

Kaikki ahdistelu jättää aina arvet ihmiseen ja voi vääristää luottamuksen toisiin ihmisiin pitkäksi aikaa. Seksuaalinen ahdistelu rikkoo kehosuhdetta ja järkyttää psyykkistä tasapainoa. Pahimmillaan ahdistelukokemus voi hautautua syvälle tiedostamattomaan mieleen ja aiheuttaa pahaa oloa, jonka lähdettä ihminen ei tunnista. Vahinkoa aiheuttaa myös yleisessä ilmapiirissä vallitseva ristiriita siitä, mikä nähdään ahdisteluna ja mitä ei. Ahdisteltu saattaa epäillä itseään ja joutua kyseenalaistetuksi – tapahtuu ns. gaslighting-ilmiö. Tosiasia kuitenkin on, että jos hoitotilanteesta puuttuu avoin ja kunnioittava kommunikaatio, jos kukaan joutuu pelkäämään puolestaan, jonkinlaista ahdistelua on todennäköisesti tapahtunut.

Tietooni on tullut useita tapauksia lähipiiristäni mutta myös työn kautta tapaamistani ihmisistä, jotka kokevat tulleensa hierojan tai muun hoitotyötä tekevän ja jopa asiakkaan ahdistelemaksi. En yksilöi tapauksia millään tavoin, edes peitenimillä, jotta täydellinen anonymiteetti säilyisi. Kokoan lähinnä piirteitä ja tapoja, jotka liittyvät hyviin hoitokäytäntöihin ja niiden rikkomiseen. Haluan myös antaa välineitä ja vinkkejä siihen, jotta asiakas voisi tunnistaa ja välttää mahdolliset riskitilanteet ja tietäisi, miten toimia, jos kuitenkin kohtaa asiatonta käytöstä.

SUOJAUS ON OSA PERUSTURVALLISUUTTA JA HOITOETIKETTIÄ.

Varmista asianmukainen suojaus. Vain käsiteltävä alue kehosta tulee olla paljastettuna, eikä tähän ole poikkeuksia. Myös kokovartalohieronnan tai rintalihasten käsittelyn aikana asiakkaan täytyy olla suojattu. Jos hieroja tai asiakas pyytää tai yrittää suojapeitteen poistamista hoidon ajaksi, siihen ei tule suostua. On varoittava merkki, jos suojausta ei ole tarjolla ja varsinkin, jos sitä ei saa pyytämälläkään. Oma nyrkkisääntöni on, että hoitopöydällä ei olla täysin alastomana missään vaiheessa.

 

RIISUUTUMINEN TAPAHTUU VAIN TARPEEN MUKAAN.

Käsitykset riisuutumisen määrästä vaihtelevat valtavasti. Fyysisen tutkimisen kannalta on tärkeää, että hieroja näkee riittävästi, mutta ei ole mikään sääntö, että pitäisi riisuutua kokonaan. Oma nyrkkisääntöni on, että vain tutkittavan alueen verran riisutaan (esim. ylävartalo tai alavartalo). Alushousuja ei riisuta koskaan, ja rintaliivit riisutaan vain, jos se on käsittelyn kannalta välttämätöntä. Asiakkaalla on oikeus riisuutua yksin niin halutessaan. Jos hieroja on paikalla, hänen ei tarvitse katsella riisuutumista.

 

HOITAVA KOSKETUS EI KOSKAAN TUNNU EROOTTISELTA.

Suurin osa meistä tunnistaa eron hoitavan ja eroottisen kosketuksen välillä. Hieronnan ja kehonhuollon on tarkoitus olla lihaksia, kalvoja ja muita pehmytkudoksia muokkaavaa ja aineenvaihduntaa stimuloivaa. Hieronta voi olla myös rentouttavaa ja miellyttävää mutta ei millään tavalla intiimiä. Kaikki käsittely ja kosketus tulee tapahtua selvässä yhteisymmärryksessä. Silittely, hyväily, puristelu tai muu koskettamalla vihjailu tai painostaminen eivät kuulu hoitotilanteeseen missään muodossa. Sukupuolielinten ja peräaukon alueelle ei kosketa, ja esim. lantioalueen kiputilat pyritään hoitamaan muilla tavoin. Myöskään halailu tai muu tuttavallinen kontakti ei ole sopivaa hoitotilanteessa. Jos hoitotilanteessa ilmenee minkäänlaista jännitettä, se täytyy keskeyttää joko hierojan tai asiakkaan toimesta.

 

KESKUSTELUN TÄYTYY KESTÄÄ PÄIVÄNVALOA.

Hoitotilanteessa hieroja ja potilas saattavat keskustella monenlaisia asioita, joskus myös henkilökohtaisia. Hoitaja-potilas-suhde voi ajan myötä kehittyä hyvinkin lämpimäksi, mutta sen täytyy säilyä kunnioittavana, asiallisena ja hyväntahtoisena. Kumpikaan osapuoli ei saa mennä myöskään sanallisesti intiimille tasolle. Kehon tai vaatteiden kommentoiminen ja seksuaalissävytteiset kysymykset tai kommentit eivät kuulu hoitotilanteeseen. Myöskään tuijottaminen ei ole sopivaa. Myös tuttavallisuudelle täytyy asettaa rajat: jos keskustelu ajautuu liian kauas hoitotilanteeseen liittyvistä asioista, peli täytyy viheltää poikki.

 

HOITOTILANTEESSA TÄYTYY OLLA SELKEÄ RYTMI.

Hierontaan varataan yleensä tietty määrä aikaa, yleensä tunti, ja siinä ajassa pyritään hahmottamaan hoidon tarve ja laajuus. Sekä hierojan että asiakkaan täytyy olla tietoinen ja yhteisymmärryksessä siitä, mitä hoitotapaamisen aikana tulee tapahtumaan. Jos jokin hoidossa muuttuu tai toivotaan muuttuvan, siitä keskustellaan tai vähintään ilmaistaan sanallisesti. Oma nyrkkisääntöni on, että kerron asiakkaalle läpi käsittelyn, mitä teen. Näin hän tietää, mihin kosketan ja miksi – samalla ohjaan tilanteen kulkua. Kosketus ei saa kestää liian kauan eikä mennä alueelle, jonne se ei kuulu.

 

MUISTA VASTUUSI JA OIKEUTESI.

Koulutetut hierojat ovat terveydenhuollon ammattilaisia, joita sitoo hoitotyön etiikka, laki ja säädökset. Sama vastuu koskee kouluttamattomia hierojia, vaikka heitä ei olekaan rekisteröity Valviran JulkiTerhikki-rekisteriin. Hieroja on vastuussa siitä, että hoitotilanne säilyy turvallisena ja hyvien hoitokäytäntöjen mukaisena. Potilas on vastuussa siitä, että antaa itsestään todenmukaisia esitietoja ja käyttäytyy asiallisesti.

Hierojalla on oikeus turvallisuuteen ja koskemattomuuteen työssään; on myös oikeus olla ottamatta vastaan häiritsevästi käyttäytyvää asiakasta tai poistaa hänet tilasta. Asiakkaalla on oikeus valita palvelu, jota käyttää, ja tilanteen niin vaatiessa myös valittaa palvelusta ja saada hyvitys. Ei voi myöskään liikaa korostaa, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Vain sinä päätät, kuka sinua koskettaa, milloin, missä ja miten, ja muiden täytyy kunnioittaa sitä.

Turvallisuus on perusoikeus ja hyvän elämän kulmakivi.

Turvallisuus on niin hierojan kuin asiakkaankin toive ja etu, ei pelkästään sääntö, jota noudattaa. Onneksi ahdistelutapaukset ovat vähemmistössä verrattuna onnistuneisiin hoitosuhteisiin. Olen itse kiitollinen jokaisesta asiakkaastani ja iloitsen jokaisen ammatissaan menestyvän kollegan puolesta. Tähän työhön mahtuu valtavasti ilahduttavia, piristäviä, hauskoja ja koskettavia hetkiä. Jokainen meistä ansaitsee turvallisen ja onnellisen elämän – toivon, että se on mahdollista kaikille.

On viisasta ja oikein luottaa siihen, että suurin osa meistä ihmisistä on hyväntahtoisia aikomuksiltaan – niin asia onkin. On kuitenkin hyvä pystyä varautumaan tilanteisiin ja tiedostamaan, mitä voi tapahtua ja mitä on tehtävissä. Alle kokoan ydinasiat siitä, mihin hoitotilanteessa tulee kiinnittää huomiota ja miten kannattaa toimia, jos kohtaa seksuaalista ahdistelua tai muuta asiatonta käytöstä.

 

PIDÄ NÄMÄ ASIAT MIELESSÄ!

– Onko sinulla riittävästi ennakkotietoa hierojasta tai asiakkaasta? Syntyykö hänestä avoin ja läpinäkyvä vaikutelma?
– Tuntuuko vuorovaikutus luontevalta ja asialliselta? Onko osapuolten välillä riittävästi fyysistä ja henkistä etäisyyttä?
– Tuntuuko kosketus neutraalilta, kestääkö se sopivan kauan?
– Onko sinulle selvää, mitä tilanteessa tulee tapahtumaan?
– Tunnetko olosi riittävän suojatuksi ja luontevaksi hoitopöydällä?
– Jääkö tilanteesta hyvä vai huono mieli?
– Joskus epäilys tai epämukava tunne voi herätä heti, joskus viiveellä – kuuntele sitä!

 

JOS KOHTAAT AHDISTELUA, TOIMI NÄIN:

– Poistu tilanteesta heti ja hakeudu turvalliseen paikkaan, kuten kotiin tai läheisen ihmisen luo. Älä jää yksin!
– Ota yhteyttä mahdollisimman pian tahoihin, jotka osaavat auttaa sinua ja ohjata eteenpäin tässä ja nyt – vaikka ahdistelu ei olisikaan edennyt raiskaukseen. Sellaisia ovat mm. Kriisipuhelin, Rikosuhripäivystys RIKU, Raiskauskriisikeskus Tukinainen (muillekin kuin naisille) ja Naisten Linja.
– Säilytä kaikki tositteet, kuten potilastiedot ja maksukuitit. Pidä etäisyyttä ahdistelijaan.
– Jos ahdistelija on hieroja, tee hoitovirheilmoitus, mikäli mahdollista. Asian käsittelyssä voi kestää, joten keskity ensisijaisesti omaan hyvinvointiisi ja turvallisuuteesi!